Kuvakertomus 1928-2012

Portti pohjoisesta tulijoille

Kauppakadun kerrostalorakentaminen alkoi 1920-luvun lopussa.

Kadun alkupäähän valmistui peräkkäisinä vuosina 1928 ja 1929 kaksi asuin- ja liikerakennusta, ensin vasemmalla näkyvä Mäki-Matin talo ja sitten sitä vastapäätä Vaherron talo, Vanhana Tiilitalona nykyään tunnettu rakennus.

Uusi rakennuspari muodosti samalla portin pohjoisesta Kauppakadulle saapuville.

Muutos Kirkkopuiston reunalla

1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Kirkkopuiston reunalle valmistui neljä suurta kerrostaloa. Alvar Aallon Suojeluskuntataloa lukuunottamatta muut kolme sijaitsivat Kauppakadun varrella.

Kuvassa vasemmalla Urho Åbergin K.J. Gummerus Osakeyhtiölle piirtämä Toritalo, keskellä arkkitehti Kerttu Tammisen suunnittelema sanomalehti Keskisuomalaisen talo ja oikealla Jyväskylän Säästöpankin talo, jonka arkkitehtina oli Oiva Kallio.

Aamupäivän rauhaa keskustassa

Leppoisa aamupäivän tunnelmakuva 1940-luvun Kauppakadulta Kauppakatu 27:n kohdalta alaspäin. Kadun näyttäväksi päätteeksi valmistui vuonna 1938 arkkitehti Paavo Tiitolan piirtämä viisikerroksinen Aren moderni liikerakennus.

Rakennuksessa on suuret näyteikkunat kahdessa kerroksessa ja koko komeutta hallitsee korkea katto, jonka alla oli tenniskenttä. Kadun vasemmalla puolella erottuu vaalea Jyväshovin rakennus joka tehtiin kahdessa vaiheessa 1930-luvulla.

KOP:n laajennus

Juuri ennen sotia, vuonna 1939, Kauppakadun katukuvaan ilmestyi vielä yksi suurikokoinen kerrostalo, kun Kansallis-Osake-Pankki rakennutti kulmarakennuksensa jatkeeksi nelikerroksisen asuin- ja liiketalon.

Sen suunnitteli Jyväskylän pappilan kymmenkunta vuotta aikaisemmin piirtänyt arkkitehti Kauno S. Kallio.

Öinen Kauppakatu

Näkymä Kauppakatu 20 katolta kohti Aren aukiota vuonna 1950. Etualalla Asemakadun risteys.

Liikealue alkoi erottua muista kaduista suurien näyteikkunoiden lisäksi myös valomainosten ansiosta. Kuvan alueella niitä oli jo jokaisessa rakennuksessa Kauppakadun varrella.

Öinen Kauppakatu toisella suunnalla

Näkymä  Kauppakatu 20 katolta Kauppakadun yläpään suuntaan vuonna 1950. Kuva on otettu samasta paikasta kuin edellinen.

Tässä suunnassa valomainokset rajoittuivat vain muutamaan.

Kerrostalot jo enemmistönä

Näkymä Kauppakatu 30:n katolta kohti yläkaupunkia vuonna 1961. Kerrostalot ovat vallanneet Kauppakadun varret, vain muutama vanha puutalo on vielä muistuttamassa menneistä ajoista.

Oikealla näkyy Kauppakatu 37:ssä sijaitseva Askon huonekalumyymälän talo ja sen tontilla sijaitseva 1800-luvun piharakennus. Rakennukset purettiin uuden tavaratalon tieltä vuonna 1964. Kuvanottoaikaan Kauppakatua pitkin kulki vielä valtakunnallinen läpikulkuliikenne.

Uusi seurakuntatalo

Kauppakatu 11:een valmistui Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kuusikerroksinen asuin- ja liikerakennus vuonna 1957. Seurakuntatalossa toimi myös Hotelli Hospitsi.

Arkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema rakennus sijaitsee ajalle tyypillisesti viisi metriä vanhasta katulinjasta tontille päin. Näin saatu kadun levennys saatiin autojen pysäköintikäyttöön.

Vapun vapautta

Opiskelijakaupungissa ylioppilaiden vapunvietto on perinteisesti tuonut hetken vapautuksen Kauppakadun liikenteeseen. Kuvassa opiskelijat tanssivat nykyisen kävelykadun yläpäässä keväällä 1959. Taustalla rakennetaan Kauppakatu 25:een Jyväskylän Kunnan Säästöpankin kerrostaloa Kilpisenkadun kulmassa.

Ensimmäiset ruuhkat

Autoliikenne lisääntyi 1960-luvulla nopeasti. Liikenteen yksisuuntaistaminen oli yksi keino liikenteen sujumisen helpottamiseksi. Yksi väärään suuntaan ajanut linja-auto sai kuitenkin ruuhkan aikaiseksi. Kuva Kauppakatu 19:n kohdalta kohti Gummeruksenkadun risteystä.

Lisää ruuhkia

Vaikka läpikulkuliikenne siirrettiin pois Kauppakadulta 1960-luvulla, ei se automäärän rajun kasvun takia helpottanut ruuhkia yhtään.

Erityisesti kello neljän ruuhkassa autot saattoivat madella kolme rinnakkain muutaman metrin minuutissa. Kuvassa ruuhka-aikaa Kilpisenkadun risteyksen kohdilla kesällä 1973.

Joukkoliikennekatu

Vuonna 1974 toteutettiin Kauppakadulla 17 vuotta kestänyt kokeilu, joka muutti Gummeruksenkadun ja Aren aukion välisen osuuden joukkoliikennekaduksi. Paikallisliikenteen vaihtopysäkit sijoitettiin Kirkkopuiston kohdalle kadun molemmin puolin.

Kokeilualueella saivat liikennöidä vain linja-autot, taksit ja tonttien huoltoliikenne. Sen seurauksena Kauppakadun alapää rauhoittui huomattavasti. Näkymä Kauppakatu 29 kohdalta vuodelta 1976.

Merkkejä tulevasta

Henkilöautoliikenteen poistuminen Kauppakadun alapäästä muutti hitaasti kadun luonnetta. Kävelykatusuunnitelmat olivat olleet vireillä jo 1970-luvulta lähtien. Varovaisia merkkejä siihen suuntaan olivat muun muassa joidenkin liikkeiden edustalle kauniina kesäpäivänä tuodut myyntituotteet. Kuvassa Tavaratalo Alfan – entinen Asko, myöhemmin Halonen – edusta kesällä 1986.

Jouluvalot

Toinen tulevaisuutta enteilevä esimerkki oli Kauppakadun ja Asemakadun risteyksen ylle viritetyt jouluvalot, jotka toivat väriä ja tunnelmaa kaupankäynnin keskeiselle paikalle. Kuva on vuodelta 1988.

Kävelyä kadulla

Kaupunkilaiset pääsivät harjoittelemaan kävelykadulla kulkemista muutamana vappuna 1980- ja 1990-luvun vaihteessa, kun osa Kauppakadusta suljettiin autoliikenteeltä muutamiksi tunneiksi. Vuonna 1989 vapunpäivänä oli kaunis ilma. Kadun oikealla reunalla näkyy paikallisliikenteen vaihtopysäkkimerkkejä.

Liikkeitä koko kadun pituudelta

Vaikka Kauppakadun jokaisella tontilla oli vuonna 1990 kerrostalo – viimeinen puutalo purettiin Kauppakatu 16:sta vuonna 1988 – niin nimensä mukaisesti koko kadun matkalla katutason kerrokset oli varattu liikkeille. Liikekorttelien joukkoliikennekokeilusta ja kävelykatusuunnitelmista huolimatta Kauppakadun yläpään liikenne sujui  entiseen tahtiin normaalina kaupunkiliikenteenä. Vuonna 1987 otetussa kuvassa etualalla Cygnaeuksenkadun risteys.

Tapahtumakeskus

Kävelykatu avattiin syksyllä 1995. Jo ennen sitä kesällä kadulla järjestettiin monia tapahtumia. Asemakadun risteyksen kompassiaukiosta tuli nopeasti suosittu tapahtumapaikka. Kesän 1995 kauniit ilmat edesauttoivat uuden kadun hyväksymistä, jopa aiempina vuosina kävelykadun rakentamista vastustaneet kauppiaat olivat innolla kehittämässä entistä parempaa ostoskatua.

Alkuinnostusta

Kävelykadun valmistuttua ravintolat olivat ensimmäisinä hyödyntämässä uuttaa tilaa. Yhtenäisten ohjeiden puututtua kadulle ilmestyi monenlaisia kalusteita, aitoja ja koristeita. Ravintoloiden määrä myös lisääntyi nopeasti. Joidenkin mielestä Kävelykadusta oli tulossa yleinen juottola. Suuri keskustelunaihe oli myös polkupyöräilyn salliminen tai kieltäminen alueella. Lämmitetystä kadusta huolimatta talvinen ilme oli kuitenkin alussa ankea.

Elämää vuorokauden ympäri

Ravintoloiden suuri määrä ja kuuden elokuvasalin sijainti kävelykadun varrella teki Kauppakadusta vilkkaan alueen lähes ympäri vuorokauden. Lämpiminä kesäöinä kävelykadun elämä muistutti parhaimmillaan etelän turistimatkoilta tutuksi tullutta tunnelmaa.

Viihtyisä kohtauspaikka

Kävelykadun kalusteiden, valaisimien ja pinnotteiden lisäksi kokonaisuuteen kuului myös istutettavat puut, jotka pehmensivät kaupunkikuvaa ja toivat vuodenajat väreineen keskelle kaupunkia. Jyväskylän kävelykadusta tuli nopeasti suosittu kohtauspaikka paitsi kaupunkilaisille itselleen niin myös matkailijoille. Lisäksi siitä kävivät oppia ja mallia ottamassa monen muun kaupungin suunnittelijat ja päättäjät.

Musiikkia ja ralliautoja

Kautta historian suositun paraatien ja juhlallisuuksien Kauppakadun maine vain lisääntyi kävelykadun myötä. Monet Jyväskylässä järjestettävät tapahtumat hyödynsivät uutta aluetta. Kävelykadulla ovat esiintyneet muun muassa Jyväskylän Kesän taiteilijat, Neste Rally Finlandin kuljettajat, kymmenet muusikot tai vaikkapa Suomen mestaruuden voittaneet jyppiläiset.

Kirkkopuiston laita uusiutuu

Kävelykadun ulkopuolella Kauppakadun katukuvassa ei ole sitten 1960-luvun tapahtunut suuria muutoksia. Yksi sellainen oli vuonna 2002, kun Kirkkopuiston uudistamisen yhteydessä kaadettiin satavuotiaat lehmukset Kauppakadun varrelta. Niiden tilalle istutettiin uudet puut, jotka samalla saivat valaistuksen.

Julkisivun toinen puoli

Kauppakadun varren kerrostalojen yhtenäinen kivimuuri oli kivimuuri myös pihan puolelta. Erityisesti asia korostuu Kirkkopuistoa vastapäätä sijaitsevassa korttelissa, jossa tonttien takarajoilla oli toinen rakennusrivi Keskustien varressa.

Aikakerrostumat

Kauppakadun alkupää ja Seminaarinkadun loppupää Vaasankadun risteyksen ympärillä on hyvä esimerkki eri vuosikymmenien arkkitehtuurista. Oikealla vuonna 1940 valmistunut arkkitehti Matti Hämäläisen suunnittelema kerrostalo ja sen takana vuonna 1952 rakennettu arkkitehti Jorma Paatolan piirtämä Kulmakartano. Samainen Paatola suunnitteli myös kadun vastakkaisella puolella näkyvän, vuonna 1949 valmistuneen kerrostalon, jonka päätyyn Jaakko Valo teki vuonna 1989 suuren seinämaalauksen. Vasemmalla puiden välistä pilkottava kerrostalo on vuodelta 1965.

Perinteinen vappu

Kauppakadun toisessa päässä sijaitsevasta Aren aukiosta on tullut kävelykadun valmistuttua Kompassiaukion lisäksi toinen juhla- ja kokoontumispaikka. Mieskuoro Sirkkojen perinteinen vappuesiintyminen kerää aukiolle satoja kaupunkilaisia.

Mestaruusjuhlat

Aren aukiolle ovat matkalla ensimmäisen suomenmestaruutensa keväällä 2009 voittaneet Jypin jääkiekkoilijat. Tuhannet kaupunkilaiset seurasivat kulkuetta ja juhlaohjelmaa aukiolla.

Keskipisteenä Kompassi

Jyväskylän kävelykadun suunnittelussa valaistus oli alusta asti keskeinen asia. Kävelykadulle toteutettiinkin ensimmäinen katutilan erikoisvalaistus Suomessa. Samalla kokonaisuus toimi myös ympäristötaiteena. Pari vuotta kävelykadun avaamisen jälkeen, vuonna 1997, kadulle myönnettiin Vuoden valaistuskohde -palkinto. Kauppakadun keskipisteeseen, Asemakadun ja Kauppakadun risteykseen tehtiin jo vuonna 1926 nupukivistä kompassikuvio, josta laskettiin etäisyydet Jyväskylästä. Nyt kävelykadun kompassikuviota korostetaan Jukka Korpiheteen valoteoksella Magneetti.

Satojen valojen joulukatu

Kävelykatu on itseoikeutettu joulukatu satoine valopisteineen. Kadun Kirkkopuiston puoleisessa päässä lumi lisää talvista tunnelmaa. Muualla kävelykadun lämmitys pitää kadunpinnan sulana kovallakin pakkasella.