Kuvakertomus 1881-1927
Kuva Keski-Suomen museo.
Seremoniakatu
Kauppakatu on läpi Jyväskylän historian ollut paitsi liikekatu myös keskeinen seremoniakatu. Kuvassa vuoden 1899 Laulujuhlien kunniaksi liputettua katua Torikadun, nykyisen Gummeruksenkadun, risteyksestä juhlien pääpaikan, Lounaispuiston suuntaan. Oikealla Jyväskylän vanhin yksityinen kivitalo, vuonna 1865 valmistunut kauppias Thomas Häggmanin rakennuttama kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus ja taaempana toiseksi vanhin kivirakennus, joka valmistui vuonna 1881.
Kuva Antero Salojärven kokoelma.
Postikorttinäkymä
Värillinen postikortti Kauppakadulta Vaasankadun kulmasta nähtynä. Muutama vuosi aiemmin valmistunut rautatieasema tuhansine matkustajineen oli alkanut siirtää Kauppakadun liike-elämän ydintä kadun alapäähän. Jonkinlainen pysähtyneisyys välittyy myös kuvasta, kun sitä vertaa samanaikaiseen postikorttiin kadun alapäästä.
Kuva Keski-Suomen museo.
Entinen hallintokeskus
Vuosisadan vaihteen näkymä Kauppakatu 3:n edestä Kirkkotorin suuntaan. Oikeassa reunassa kaupungin vanha raatihuone, josta kaupungin hallinto on juuri muuttanut uuteen Kunnallistaloon. Seuraava, markiisein varustettu rakennus on arkkitehti Frans A. Sjöströmin piirtämä ja kauppias Kalle Valtosen rakennuttama komea kaupunkitalo, joka tuli tunnetuksi vuonna 1902 perustetusta ja puoli vuosisataa rakennuksessa toimineesta Santalan kahvilasta. Keski-Suomen museo.
Kuva Onni Anton Fredrikson. Keski-Suomen museo.
Teollisuutta keskustassa
Kauppakadun ja Kilpikadun, nykyisen Kilpisenkadun, kulmatontti on osa jyväskyläläisen teollisuuden historiaa, sillä tontin puurakennuksissa toimi 1800- ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin parisenkymmentä vuotta A. Fredriksonin lakki-, kravatti- ja hansikastehdas. Kauppakadun katunäkymää komisti vuonna 1899 valmistunut arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema kaksikerroksinen asuin- ja pankkirakennus.
Seppo Pohjolan kokoelma.
Liikealue
Nykyinen kävelykatu Kirkkopuiston kulmalta Aren aukiolle oli kävelykatu myös aivan 1900-luvun alussa. Ensimmäinen auto ilmestyi katukuvaan vuonna 1905. Kaupungin liike-elämän painopiste oli siirtynyt tai parhaillaan siirtymässä Kauppakadun alapäähän ja se heijastui myös alueen rakennuksissa. Kadun varren puutalot olivat kookkaita ja kauppojen näyteikkunoita suurennettiin. Postikorttikuvassa oikealla Kansallis-Osake-Pankin kulma ja vasemmalla Yhdyspankin uusi kivitalo.
Kuva Keski-Suomen museo.
Soraa ja kuraa
Hiekkapäällysteisen kadun kuntoa valiteltiin useaan otteeseen sanomalehdissä. Kuivalla kesäkelillä pölisevä katu muuttui hetkessä sateiden jälkeen mutavelliksi. Välillä kaupungin hallintoa myös kiiteltiin. Esimerkiksi lokakuussa 1873 Kauppakatua oli alettu kunnostaa ojittamalla ja ajamalla soraa. Eräänkin kirjoittajan toive kuitenkin oli, että kadun poikki kaivettujen ojien päälle rakennettaisiin pikimmiten sillat, jotta ajurit välttyisivät onnettomuuksilta. Asemakadun risteyksestä Kauppakadun yläpään suuntaan 1900-luvun vaihteessa otetussa kuvassa näkyy myös pari petroleumilyhtyä, joita kaupungin kaduilla oli 130 kappaletta ennen sähkövalojen tuloa vuonna 1902.
Kuva Keski-Suomen museo.
Ajoura keskellä katua
Talvisin lumipyryn jälkeen Kauppakadulle luotiin ensin kapea polku keskelle katua, jota pitkin saattoi joten kuten päästä liikkumaan. Talojen omistajille oli laadittu tarkat ohjeet siitä, kuinka lumi oli luotava ja katu lakaistava. Se näkyy Väinönkadun kulmasta otetussa kuvassa siten, että jalkakäytävät on hyvin puhdistettu lumesta, vaikka itse katu onkin “luonnontilassa”.
Kuva Keski-Suomen museo.
Hyvä poseerauspaikka pääkadulla
Kauppakadun Kirkkopuiston kohdalla oleva osuus oli yksi kuvatuimpia katunäkymiä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tässä noin vuonna 1903 otetussa kuvassa päähenkilöiksi ovat päässeet pienet lapset. Autoista tuolloin ei ollut pelkoa, sillä ensimmäinen jyväskyläläisen omistama auto ilmestyi katukuvaan vuonna 1905. Kuvassa oikealla näkyy vasta istutetut lehmusrivistöt osana Kirkkotorin puistoksi muuttamista.
Kuva OnniAnton Fredrikson. Keski-Suomen museo.
Tie hautausmaalle
Kauppakatu oli suorin reitti kaupungin kirkolta Laukaantien, vuodesta 1910 lähtien Puistokadun, varrella sijainneelle hautausmaalle. Tästä syystä hautajaissaatot olivat varsin tavallinen näky Kauppakadun alapäässä. Kuvassa tavallista näyttävämpi saattokulkue matkalla hautausmaalle. Kuva on otettu Kauppakatu 25:n toisen kerroksen erkkeri-ikkunasta noin vuonna 1905.
Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen museo.
Hiihtäjiä kadulla
Autoista ei ollut suurempaa huolta vielä 1920-luvun puolivälin tienoillakaan kuten talvinen kuva Kauppakatu 17 edessä todistaa. Hiihtäjän takana näkyy viimeisiä aikojaan kivitalon vieressä viettävä lankkupuoti. Kirkkopuiston reunan lehmusrivistöt ovat jo hieman yli 20 vuoden ikäisiä.
Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen museo.
Hevoset esittäytyvät
Hippoksella järjestettyjen ravikilpailujen osanottajat esiintyivät kaupunkilaisille paraatissa Kauppakadulla 1920-luvun puolivälissä.
Kuva Keski-Suomen museo.
Bensiinipumput kadun varrella
Talvinen maisema Kauppakatu 26:n kohdalta Kirkkopuiston suuntaan 1920-luvun puolivälissä. Autojen tulo liikenteeseen näkyy kahtena bensiinipumppuna, oikealla Rohdos-Tawastin edessä ja vasemmalla Keskimaan edessä. Sen verran harvinaista autoliikenne kuitenkin oli, että katujen aurauksella ei ollut niin kiirettä. Tiilirakennus Asemakadun kulmassa on vuonna 1913 valmistunut Pohjoismaiden Yhdyspankki.
Kuva Väinö Leinonen. Keski-Suomen museo.
Kauppakadulta Puistokadulle
Tiheään rakennettu Kauppakatu jatkui itäpäässä luonteeltaan aivan toisenlaisena, koivujen reunustamana Puistokatuna. Koivujen tilalle istutettiin lehmukset vuonna 1933. Vuonna 1926 otetussa kuvassa vasemmalla näkyy arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema Työn Voiman kirjapainon talo.
Kuva Keski-Suomen ilmailumuseo.
Päällystystyöt
Yksityiskohta yhdestä vanhimmasta tunnetusta Jyväskylää esittävästä ilmakuvasta kesällä 1926. Lounaispuiston päältä otetussa kuvassa erottuu Kauppakatu Vaasankadun risteyksestä Kirkkopuiston suuntaan. Vuonna 1926 siihen asti hiekkapintainen pääkatu sai uuden pinnoitteen, kun uusi nupukivipäällyste valmistui, ensimmäisenä Jyväskylässä. Kuvassa päällystystyömaat Vaasankadun risteyksen tuntumassa ja taaempana Kauppakatu 9–13 kohdilla.
Kuva Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen museo.
Muutoksen tuulet
Muutoksen tuulet näkyvät 1920-luvun loppupuolen kuvissa. Hevoset ovat vaihtuneet autoihin ja Kauppakadun pinta hiekasta nupukiviksi vuonna 1926. Monista vastaavista kuvista tutuksi tullut kangaskauppias Lida Forsblomin nimi on maalattu yli vanhan Pohjoismaiden Yhdyspankin talon seinästä ja vanha lankkupuoti on korvattu tavallisella aidalla kivitalon vieressä.