Kauppakatu 10 – tontilla tapahtunutta
Nuori ravintoloitsija
Kauppakatu 10:ssä trahtööriä eli ravintolaa tai kapakkaa pitänyt parikymmenvuotias Erland Streng sai kilpailla asiakkaista läheisen kestikievarin sekä lukuisten salakapakoiden kanssa.
Vuonna 1839 rakennetun talon huoneet palvelivat vuosikymmenien kuluessa niin ravintolasaleina kuin luokkahuoneinakin. Rakennuspiirustus vuodelta 1839, julkisivu. Jyväskylän kaupunginarkisto.
Streng joutui kahdesti velkojen ulosmittaukseen ja kerran raastuvanoikeuteen haastettuna noppapelin sallimisesta talossaan. Kerran hän toimi todistajana viinanmyyntijutussa. Streng kuoli kaatumatautiin vain 27-vuotiaana. Tämän jälkeen ravintolan pitoa jatkoi leskeksi jäänyt Helena Streng.
Rakennuksen pohjapiirros 1839. Jyväskylän kaupunginarkisto.
Räihän baalihuone
1850-luvulla Jyväskylässä toimi vain yksi luvallinen ravintola. Sitä piti Kauppakatu 10:ssä Herman Räihä, joka oli nainut edellisen ravintoloitsijan lesken Helena Strengin. Räihän ravintolassa vietettiin säätyläisten baaleja eli juhlia ja sen yhteydessä oli muutamia matkustajahuoneita.
Paikkaa kutsuttiinkin baalihuoneeksi ja Räihän hotelliksi. Räihä menestyi toimessaan niin hyvin, että nousi pian kaupungin suurimpien veronmaksajien joukkoon. Muutama vuosi kapakoinnin lopettamisen jälkeen hän kauppiasluettelon mukaan ”söi itsensä kuoliaaksi”.
Ravintolatiloista luokkahuoneita
Vuonna 1863 aloitti Jyväskylässä toimintansa suomenkielinen kansakoulunopettajaseminaari, jonka naisosastoa varten laajennettiin ja kunnostettiin entisen ravintolan tilat Kauppakatu 10:ssä. Seminaari oli oleellinen tekijä luotaessa Jyväskylän mainetta koulukaupunkina ja vaikutti koko kaupungin luonteeseen. Kauppakatu 10:ssä oli opetustilojen lisäksi asuintiloja, joissa eli vuokralla seminaarin opettajia, opiskelijoita sekä palveluskuntaa.
Kauppakatu 10:ssä toimi kuuromykkäkoulu 1900-luvun alusta 1960-luvun loppuun. Postikortti 1900-luvun alusta. Seppo Pohjolan kokoelma.
Tontti nykypäivänä Tontin vaiheita Seuraava tontti