Kauppakatu 23 – tontilla tapahtunutta
Tarkka kirjanpitäjä
Wolmar ja Matilda Schildt lapsineen noin vuonna 1860. Lapset vasemmalta: Onni, Aina, Ilma ja Saima.
Tontin omistaja piirilääkäri, pankinjohtaja, suomenkielen edistäjä Wolmar Schilt oli säntillinen mies, mikä näkyi myös hänen vuonna 1851 pitämästään laskukirjasta. Siihen on huolellisesti merkitty kaikki parhaillaan rakenteilla olleen kotitalon materiaalit ja niiden hinnat. Schildt keksi myös lukuisia suomenkielen uudissanoja ja kehitti niin sanottua venykekirjoitusta.
Sivu laskukirjasta, jota Schildt piti talonsa rakentamisaikana vuonna 1850
Näyte Schildtin kehittämästä venykekirjoituksesta Suomettaressa vuodelta 1859.
Autotalli puutarhan paikalle
Jyväskylän Säästöpankin tontti oli viimeisiä reheviä puutarhatontteja Kauppakadulla. Ajan muutoksia heijasteli hyvin se, että kun tontille valmistui vuonna 1930 uusi kerrostalo, puutarhan tilalle rakennettin kaupungin yksi ensimmäisistä autotallirakennuksista.
Arkkitehti Oiva Kallion laatima autotallirakennuksen piirustus. JKA.
Leijonareliefit
Kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemät kaksi leijonareliefiä koristavat vuonna 1952 rakennuksen kulmaan rakennettua pääsisäänkäyntiä. Alkuperäinen sisäänkäynti oli keskellä julkisivua.
Gunnar Finnen leijonareliefit. Kuva Jussi Jäppinen.
Säästöpankin talo vuonna 1942. Aarne Pietinen. Keski-Suomen museo.
Monitoimipalvelua
Jyväskylän Säästöpankin juoksutyttöjen kerrotaan joutuneen mitä moninaisimpiin tehtäviin pankin asioita hoitaessaan. Kerran oli Riitta-niminen tyttö lähetetty viemään seteleitä Kauppakadun yläpäähän Kasvatusopillisen korkeakoulun naispuolisen opettajan kotiin. Kun tyttöä ei kuulunut takaisin, soitti maksupalvelun osastonhoitaja Helka Valli opettajattaren kotiin ja sai vastauksen: ”ei se jouva nyt, se keittää minulle ensin vellin kypsäks”. Juoksutyttö oli laitettu vaihteeksi keittiötöihin opettajan kotiin.
Ruustetin rukoushuone
1900-luvun puolivälissä toimi Säästöpankin johtajana useamman vuosikymmenen aikana tiukasta maineestaan tunnettu Ensio Rostedt. Lainan saamista pankinjohtajalta pidettiin niin vaikeana, että sanottiin, että sitä piti pyytää rukoillen ja mieluiten polvillaan. Paikkaa alettiinkin kutsua ”Ruustetin rukoushuoneeksi”.
Kerttusen Sähkö Oy
Säästöpankin talossa toimi vuokralla vuonna 1929 perustettu Kerttusen Sähkö Oy. Sähköasennusten lisäksi yritys harjoitti radioiden, televisioiden, kodinkoneiden ja muiden alan tarvikkeiden myyntiä.
Kerttusen sähkön ilmoitus. Jyväskylän 100-vuotisjuhlamessut -julkaisu 1937
Kerttusen sähkön ilmoitus. Jyväskylän 100-vuotisjuhlamessut -julkaisu 1937
Säästöpankin ilmoitus. Jyväskylän 100-vuotisjuhlamessut -julkaisu 1937