Kauppakatu 30 – tontilla tapahtunutta

Työväen elokuvat

Jyväskylän toinen elokuvateatteri perustettiin Työväenyhdistyksen tiloihin keväällä 1908. Työväen Elokuvat ei ollut työväenyhdistyksen vaan yksityishenkilöiden perustama, sillä elokuvien ei katsottu sopivan yhdistyksen aatteeseen. Työväenyhdistys kuitenkin osti suuren suosion saavuttaneen Työväen Elokuvat noin puoli vuotta myöhemmin. Elokuvateatteri ehti toimia kymmenisen vuotta ennen kuin sen toiminta sisällissodan myötä lakkasi.

Rakennuspiirustus Elävien kuvien talosta 1907. Jyväskylän kaupunginarkisto.

Rakennuspiirustus Elävien kuvien talosta 1907. Jyväskylän kaupunginarkisto.

Teatterien talo

Nykyään Aalto-salina tunnettu Jyväskylän Työväentalo rakennettiin alun perin teatteritoimintaa silmällä pitäen. Vuonna 1910 perustettu Jyväskylän Työväenyhdistyksen Näytelmäseura, vuodesta 1915 Jyväskylän Työväen Näyttämö joutui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin Työväenyhdistyksen kamppaillessa kivitalon rakennuskustannusten kanssa. Vuonna 1960 teatteritoiminta jatkui, kun Kaupunginteatteri muutti Työväentaloon pariksi kymmeneksi vuodeksi.

Työväentalon rakennustoimikunta. Keskellä takana arkkitehti Alvar Aalto. Kuva Alvar Aalto -museo.

Työväentalon rakennustoimikunta. Keskellä takana arkkitehti Alvar Aalto. Kuva Alvar Aalto -museo.

Jyväskylän työväenteatterin ilmoitus. Keski-Suomen puhelinluettelo 1943.

Jyväskylän työväenteatterin ilmoitus. Keski-Suomen puhelinluettelo 1943.

Jyväskylän Työväenteatterin 35-vuotisjuttu Suomen Kuvalehdessä marraskuussa 1945.

Jyväskylän Työväenteatterin 35-vuotisjuttu Suomen Kuvalehdessä marraskuussa 1945.

Ravintola

Jyväskylän Työväenyhdistyksen miettiessä uuden työväentalon rakentamista yksi puoltava tekijä oli vilkas kahvila- ja ravintolatoiminta. Jopa talon rakentamista varten otettu laina laskettiin ravintolan tuottojen varaan.

Työväentalon ravintola vuonna 1930. Kuva Alvar Aalto -museo.

Työväentalon ravintola vuonna 1930. Kuva Alvar Aalto -museo.

Työväen ravintolan ilmoitus. Jyväskylän 100-vuotisjuhlamessut -julkaisu 1937.

Työväen ravintolan ilmoitus. Jyväskylän 100-vuotisjuhlamessut -julkaisu 1937.

Muutaman vuoden notkahduksen jälkeen ravintola saavuttikin entisen tuottotasonsa ja kieltolain purkamisen jälkeen toiminta vilkastui entisestään. Järjestyshäiriöistä ei pahemmin ollut haittaa, kun ravintolan vahtimestareina toimivat Jyväskylän Weikkojen painijat.

Hikiliiteri

Työväenyhdistyksellä oli Väinönkadun puolella 1970-luvulle asti myös puutalo, jossa järjestettiin sotien jälkeen suosittuja tansseja. B-saliin eli ”Hikiliiteriin” mahtui viitisensataa tanssijaa, joita huvitettiin yleensä perinteisellä tanssimusiikilla, mutta myöhemmin myös pop-musiikilla.

Aalto-sali

Teatteritoiminnan loputtua työväentalolla alettiin sen salia vuokrata erilaisiin kokous- huvi- ja juhlatilaisuuksiin. Aalto-salina sittemmin tunnetussa tilassa mahtuu tanssimaan kolmisensataa henkeä. 1980-luvulla tilassa toimi disko, jossa kävi esiintymässä myös yhtyeitä.

Jyväskyläläinen The Steeples Aalto-salin lavalla kesällä 2012. Kuva Jussi Jäppinen.

Jyväskyläläinen The Steeples Aalto-salin lavalla kesällä 2012. Kuva Jussi Jäppinen.

 

Tontti nykypäivänä    Tontin vaiheita    Seuraava tontti