Kauppakatu 30 – tontilla tapahtunutta
Työväen elokuvat
Jyväskylän toinen elokuvateatteri perustettiin Työväenyhdistyksen tiloihin keväällä 1908. Työväen Elokuvat ei ollut työväenyhdistyksen vaan yksityishenkilöiden perustama, sillä elokuvien ei katsottu sopivan yhdistyksen aatteeseen. Työväenyhdistys kuitenkin osti suuren suosion saavuttaneen Työväen Elokuvat noin puoli vuotta myöhemmin. Elokuvateatteri ehti toimia kymmenisen vuotta ennen kuin sen toiminta sisällissodan myötä lakkasi.
Teatterien talo
Nykyään Aalto-salina tunnettu Jyväskylän Työväentalo rakennettiin alun perin teatteritoimintaa silmällä pitäen. Vuonna 1910 perustettu Jyväskylän Työväenyhdistyksen Näytelmäseura, vuodesta 1915 Jyväskylän Työväen Näyttämö joutui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin Työväenyhdistyksen kamppaillessa kivitalon rakennuskustannusten kanssa. Vuonna 1960 teatteritoiminta jatkui, kun Kaupunginteatteri muutti Työväentaloon pariksi kymmeneksi vuodeksi.
Ravintola
Jyväskylän Työväenyhdistyksen miettiessä uuden työväentalon rakentamista yksi puoltava tekijä oli vilkas kahvila- ja ravintolatoiminta. Jopa talon rakentamista varten otettu laina laskettiin ravintolan tuottojen varaan.
Muutaman vuoden notkahduksen jälkeen ravintola saavuttikin entisen tuottotasonsa ja kieltolain purkamisen jälkeen toiminta vilkastui entisestään. Järjestyshäiriöistä ei pahemmin ollut haittaa, kun ravintolan vahtimestareina toimivat Jyväskylän Weikkojen painijat.
Hikiliiteri
Työväenyhdistyksellä oli Väinönkadun puolella 1970-luvulle asti myös puutalo, jossa järjestettiin sotien jälkeen suosittuja tansseja. B-saliin eli ”Hikiliiteriin” mahtui viitisensataa tanssijaa, joita huvitettiin yleensä perinteisellä tanssimusiikilla, mutta myöhemmin myös pop-musiikilla.
Aalto-sali
Teatteritoiminnan loputtua työväentalolla alettiin sen salia vuokrata erilaisiin kokous- huvi- ja juhlatilaisuuksiin. Aalto-salina sittemmin tunnetussa tilassa mahtuu tanssimaan kolmisensataa henkeä. 1980-luvulla tilassa toimi disko, jossa kävi esiintymässä myös yhtyeitä.