Kauppakatu 32 – tontilla tapahtunutta

Ensimmäiset ja viimeiset ostokset

Ennen Mäki-Mattia tontin omisti vuosisadan alussa Toiminimi Joh. Parviainen, jolta kiinteistö siirtyi kauppias Topias Erland Spetsille vuonna 1908. Hänen kauppapuodistaan “maalaiset saattoivat tehdä ensimmäiset ja viimeiset ostokset kaupunkimatkoillaan”. Omat myymälät kauppiaalla oli lamppu-, porsliini- ja lasitavaroita varten sekä jauhoille ja siirtomaatavaroille.

T.E. Spetsin ilmoitus.  Jyväskylän ja ympäristön kuvitettu matkaopas 1912.

T.E. Spetsin ilmoitus. Jyväskylän ja ympäristön kuvitettu matkaopas 1912.

T.E. Spetsin ilmoitus.  Jyväskylän ja ympäristön kuvitettu matkaopas 1912.

T.E. Spetsin ilmoitus. Jyväskylän ja ympäristön kuvitettu matkaopas 1912.

Lyhytikäinen kivitalo

Osuuskauppa Mäki-Matti tilasi vuonna 1923 rakennusmestari M.F. Forseliukselta suunnitelman uudesta kivisestä liike- ja varastorakennuksesta. Sen Kauppakadun puoleisesta liikeosasta tuli kaupungin lyhytikäisin kivitalo, sillä viisi vuotta myöhemmin sen paikalle alettiin rakentaa Uutta nelikerroksista liike- ja asuintaloa.

Piirros Mäki-Matin tontin rakennuksista. Nimimerkki AL. Jyväskylän kaupungin kartta- ja liikekalenteri 1927.

Piirros Mäki-Matin tontin rakennuksista. Nimimerkki AL. Jyväskylän kaupungin kartta- ja liikekalenteri 1927.

Arkkitehti Georg Jägerroosin suunnittelema vastavalmistunut Mäki-Matin talo vuonna 1929. Kuva Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen museo.

Arkkitehti Georg Jägerroosin suunnittelema vastavalmistunut Mäki-Matin talo vuonna 1929. Kuva Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen museo.

 

Tontti nykypäivänä Tontin vaiheita Seuraava tontti

Taiteilijaravintola

Alun perin lähinnä työväkeä keränneestä Mäki-Matin ravintolasta tuli sotienjälkeisen Jyväskylän taiteilijapiirien kantapaikka. Maanantai-iltaisin Jyväskylän Taiteilijaseuran kokouksissa keskusteltiin eri taiteenalojen uusimmista suuntauksista. 1960-luvulla Mäki-Matin ravintola hankki käyttöönsä Seurahuone-nimityksen.

Levähdyspaikka

Tavaratalo Mäki-Matin 1950-luvun lopun suunnitelmiin sisältyi pieni viihtyisä aukio istutuksineen ja suihkulähteineen. Kesällä se toimi viereisen kahvion ulkoterassina, aivan kuin ennakoiden yli 30 vuoden päästä toteutuneen kävelykadun tunnelmia. Tavaratalon rakentamisen yhteydessä järjestettiin myös autoille levähdyspaikat Kauppakadun varteen, kun jalkakäytävä koverrettiin vanhan kerrostalon sisään. Se oli kaupungin ensimmäinen katettu jalkakäytävä.

Mäki-Matin edustan aukio. Kuva Antti Pänkäläinen. Keski-Suomen museo.

Mäki-Matin edustan aukio. Kuva Antti Pänkäläinen. Keski-Suomen museo.

Näkymä Mäki-Matin rakennuksista tavaratalon valmistuttua 1961. Kuva Keski-Suomen museo.

Näkymä Mäki-Matin rakennuksista tavaratalon valmistuttua 1961. Kuva Keski-Suomen museo.

Tavaratalo Mäki-Matti. Tulitikkurasian kansi 1960-luvulta. Jussi Jäppisen kokoelma.

Tavaratalo Mäki-Matti. Tulitikkurasian kansi 1960-luvulta. Jussi Jäppisen kokoelma.

Yökerhoja

Mäki-Matin tavaratalon entisiin tiloihin on 2000-luvulla sijoittunut useita liikkeitä, jotka muodostavat kauppakeskus Kauppakulman. Matalan rakennuksen toiseen kerrokseen avattiin 1980-luvulla ravintola  Circus Carnival ja sitä seurasi edelleen toimiva yökerho Gigglin Marlin, joka on yksi Jyväskylän suurimpia. Gigglinin eli GM:n erikoisuutena on neljän erityylisen tanssipuolen lisäksi kesäisin avoinna oleva aurinkoterassi, joka sijaitsee kauppakeskuksen katolla.

Ravintola Circus Carnivalin julkisivua kuvattuna Väinönkadun toiselta puolelta kesällä 1988. Kuva Jussi Jäppinen.

Ravintola Circus Carnivalin julkisivua kuvattuna Väinönkadun toiselta puolelta kesällä 1988. Kuva Jussi Jäppinen.