Seminaarinkatu 34 – tontilla tapahtunutta
Wolmar Schildt
Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt asui 1849–1850 tuolloin värjäri Walldénin omistuksessa olleella tontilla.
Schildt piti asunnossaan myös vuonna 1841 perustamansa Jyväskylän Säästöpankin konttoria, joka oikeastaan oli puinen kassalipas tohtorin huoneessa. Schildtin oma talo valmistui Kauppakatu 23:een vuonna 1850.
Mikä aiheutti tulipalon?
Vuonna 1894 tammikuun 18. päivän kello puoli viisi iltapäivällä tontilla syttyi tulipalo. Tuli oli päässyt valloilleen uunista pudonneesta kekäleestä. Kahdessa tontin rakennuksessa vahingoittuivat katto, seinät, ovet ja ikkunat.
Talon omistaja Jeremias Bergman kunnosti talon palon jälkeen ja vakuutti sen uudelleen. Vakuutusasiakirjoja varten tulipalosta tehtiin 20.1.1894 pöytäkirja, josta selviää tapahtumien kulku:
Lue pöytäkirja
Läsnä oli asioitsia Johan Viktor Sahlstein. Sen johdosta, että tämän tammikuun 18. päivänä noin klo ½5 aikaan iltapäivällä oli ilmestynyt tuli yllä sanotun, maanviljeliä Jeremias Bergmanin omistaman talossa, joka on Suomen Kaupunkien Yhteisessä Paloapuyhtiössä n:o 17542 kohdalla vakuutettu 18200 markasta, ja siinä rakennuksessa vakuutettu no 2 alla, jossa Räätälimestari Herman Liukkonen, kuulustelin minä, saadakseni selville syytä tulipaloon sen syttyessä ja kohta sen jälkeen läsnä olleita henkilöitä, ja kertoivat nämä siitä, kuten alempana näkyy, nimittäin:
N:o 1 Räätälin vaimo Edla Sofia Liukkonen: Että kun hän noin ½5 aikaan tahi vähän ennen tulipalon alkua oli lähtenyt pois heidän, hänen ja miehensä, yllä sanotun Räätäli Liukkosen ja hänen, asunnossaan olevasta n.k. verstashuoneesta, jossa paitsi todistajaa ei sillä erää ollut ketään muita henkilöitä ja jossa todistaja oli ollut silitystöissä oli tuli jäänyt palamaan huoneen uuniin, vaan kun hän kohta sen jälkeen, pienen tyttönsä huudosta, että tuli oli verstaassa irti, palasi sinne, oli huone jo täynnä savua ja tuli seinissä ja katossa. Todistaja oli huoneesta poissa korkeintaan 10 á 15 minuuttia ja katsoo hän, että tuli oli päässyt valloilleen uunista pudonneesta kekäleestä.
N:O 2 Muurari Aleksander Pynnönen tästä kaupungista kertoi, että hän nähtyänsä savun tunkevan ulos kysymyksessä olevasta huoneesta oli ensimmäinen, joka saapui vaaranpaikalle ja ryhtyi sammutus puuhiin heti; sekä että kun sitten hetken kuluttua tuli oli sammuksissa, oli todistaja tarkastanut tulipalon syytä ja alkua, siitä selkoa saadaksensa, ja silloin havainnut sanotun verstas huoneen uunin edessä kekäleen, jonka katsoi uunista pudonneeksi ja siten seinän sytyttäneeksi.
N:o 3 Nikkari Johan Henrik Sirenius, kaupungista, kertoi; että hän tulipalon alkaessa oli Kauppakadulla, juuri talon n:o 62 kohdalla, ja riensi hän silloin taloon sammutuspuuhiin, sekä että kun tuli piakkoin oli, jo muidenkin paikalle saapuneiden avulla, saatu sammutetuksi, tarkasteli hän tulipalon syytä ja aihetta ja tuli hän siitä aivan samaan päätökseen kuin edellinen todistaja on asiasta todistanut. Paikka ja aika edellä kirjoitetut.
Kestikievari ja koulu
Henkikirjoittaja Gustaf Rönnebergin omistaessa kulmatonttia siinä toimi kaupungin ensimmäinen kestikievari. Syksyllä 1858 rakennuksissa aloitti vuokralaisena toimintansa Jyväskylän Yläalkeiskoulu. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli 34 oppilasta, mutta oppilasmäärän nopean kasvun takia tämä Suomen ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, myöhemmin Jyväskylän lyseo, joutui muuttamaan silloisen torin laidalle jo vuonna 1860.
Nykyäänkin tontilla yhdistyvät kestitys ja opiskelijaelämä Ravintola Sohwissa, joka on ollut erityisesti taiteilijapiirien ja yliopistoväen suosiossa.